keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Kolme pientä porsasta

Aina ei mene niin kuin saduissa. Musta possu kuoli :(

Siat ovat aika herkkiä eläimiä ja siksi niiden siirtoakin "pehmennettiin" sellaisilla asioilla kuin tuttu ruokinta ja monta keskenään tuttua porsasta haettiin samalla kertaa. Mutta muutto on aina stressi, kaikille eläimille. Tässä tapauksessa samanaikaisesti tuli myös veroitus emästä. Lisäksi musta possu oli alkujaan hieman hoikassa kunnossa. Kuolema oli monen tekijän summa.


 
Kun eläimiä on enemmän, kuolemaankin tavallaan tottuu. Elämän ja kuoleman asiat arkipäiväistyvät. Se ei kuitenkaan tarkoita ettei niistä välitetä. Aina yritetään oppia tapahtumasta, olisiko jotain voitu tehdä paremmin? Musta possu meni todella nopeasti. Kun huomasimme myöhäisillalla sen olevan vaisu ja ripulilla, aamulla se oli ehtinyt kuolla. Ripulilääke ei ehtinyt auttaa sitä, vaikka ei se välttämättä ollut syy vaan viime hetken seuraus. Ainahan sitä miettii, että olisiko pitänyt käydä herättelemässä possuja useammin, kun usein ne nukkuivat kasassa kun niitä kävi tarkkailemassa. Ehkä olisi huomannut jotain merkkejä? Tuona iltana musta possu nukkui yksin, se herätti heti huomion, mutta oli jo myöhäistä.

Aina ei edes pysty pelastamaan eläintä. Itse olen aika herkkä lopettamaan eläimen kärsimykset, sitä on jo oppinut arvioimaan millaiset mahdollisuudet eläimellä on selviytyä. Turha hoitaminen on mielestäni vain eläimen kärsimysten pitkittämistä, siinä hoidetaan enemmän sitä hoitajaa, ihmistä. Mutta ei hoito ja lääkitys tietysti pahasta ole ja monessa tapauksessa se on myös  menestyksekästä. 

Kuolleen eläimen hävittämisestä ja raatokeräilystä on ohjeet 
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla: 
http://wwwb.mmm.fi/el/art/sivutuote/havittaminen.html

"Kell possu on silt possu kuolee" , mutta onneksi loput kolme voivat hyvin! Ne ovat jo reipastuneet ja uskaltavat tulla aidalle katselemaan kun niille tuodaan ruohoa. Paikallisesta leipomosta saimme myös laatikollisen leipää possuille. Siihen totutetaan ensin varovasti, leipä per kärsä kerrallaan.

2 kommenttia:

  1. Onhan possulla voinut olla joku synnynnäinen vika. teillä oli kyllä harvinaisen hellävarainen lasku, kun itse olen lomittajana tottunut näkemään tosi kylmääkin kohtelua. Oikea asenne sulla kärsimysten lopettamiseen, olen sata kertaa elämäni aikana kuunnellut hampaat nirskuen ihmistten selityksiä: kun ei henno, kun katotaan nyt ja eikö olis hyvä jos se kuolis luonnollisesti... Aargh! Hyvää kesää teille ja possuille (ja kaikille muillekin nelijalkaisille)!

    VastaaPoista
  2. Voi häntä pientä possua. Onneksi muut ovat reippaita, ettei ole mitään sellaista tarttuvaa ollut.

    VastaaPoista