Taljan muokkaaminen
Laadukkaan nahan tuottamisessa on monta tärkeää työvaihetta, joiden on onnistuttava. Villan ja nahan laatuun vaikuttaa ruokinta, ympäristön puhtaus ja kerintä. Paras tulos saadaan kun nahka suolataan mahdollisimman pian nylkemisen jälkeen. Suolaus uusitaan nahan jäähdyttyä.
Muokkaamolla nahka ensin liotetaan, jotta se saadaan takaisin luonnolliseen kosteustilaan. Nahasta myös pestään lika ja rasva. Seuraavaksi nahasta kaavitaan tarkasti lihanjäänteet ja kalvot. Pikkelöinti avaa nahan solurakenteen ja valmistaa kypsytystä varten. Näin nahasta saadaan pehmeä ja venyvä. Kypsytys eli parkkaaminen on nahan kemiallista käsittelyä niin, että sen lämmön- ja vedensietokyky paranee ja kutistumislämpötila kohoaa. Kypsytyksen aikana nahkaan lisätään rasvoja, jotka pitävät sen pehmeänä kuivatusvaiheessa. Nahan kuivattua se vielä venytetään alkuperäiseen muotoonsa.
Varsinkin Ruotsissa teetetyissä taljoissa nahat vielä pestään käsittelyn jälkeen kemiallisesti ja hiotaan nahkapuolet.
Kolme tapaa parkita talja
Suomessa rahtityönä teetettävät lampaantaljat parkitaan pääasiassa alumiinisulfaatilla eli alunalla. Alumiinisulfaattia käytetään mm. vedenpuhdistuksessa ja elintarviketeollisuudessa eikä sitä luokitella ympäristölle vaaralliseksi aineeksi.
Vesipesunkestävien ja kasviparkittujen ammattitaito löytyy Ruotsista, jossa lammastalous on paljon laajamittaisempaa Suomeen verrattuna. Vesipestävä talja kypsennetään kromilla ja pestään käsittelyn jälkeen. Suomalaiset muokkaamot ovat testanneet näitä molempia menetelmiä, mutta valkoiset nahat jäävät tällöin vihertäviksi. Ilmeisesti nahan pesu käsittelyn jälkeen on olennainen tekijä. Vesipestävät taljat ovat lyhytkarvaisia, koska kromikypsennys tapahtuu rummussa, jossa pitkät villat eivät pysy hyvinä. Ekologisessa muokkauksessa käytetään kasvipohjaisia muokkausaineita. Kasviparkittujen taljojen nahkapuoli värjääntyy usein kauniisti beigen väriseksi.
Taljojen muokkauksessa kromin myrkyllisyys on eniten kiistelty aihe ympäristöviranomaisten taholta. Tranåsin muokkaamo Ruotsissa kertoo käyttävänsä 3-arvoista kromia, joka ei ole vaarallisen (6-arvoinen kromi on myrkyllinen). Kromiallergia on hyvin harvinaista ja sitä ei tule sekoittaa tavallisemmin esiintyvään nikkeliallergiaan. Taljassa oleva kromi on kiinnittyneenä nahkaan eikä sen jäämiä ole villassa. Kromia ei päästetä ympäristöön vaan se otetaan prosessissa tarkasti talteen. Tranåsin muokkaamo ilmoittaa, että heille on tärkeää pitää hyvät marginaalit ympäristöehdoissa säädettyihin minimiarvoihin.
Pitkäkarvaiset taljat sopivat erinomaisesti koristetaljoiksi. Ahvenanmaanlampaan pitkäkarvainen talja kestää myös hyvin käyttöä; siitä ei irtoa karvaa eikä se harmistu päällä istumisesta. Kissamme Nuustik on tyytyväinen sohvan päällä somisteena olevaan Isor-pässin taljaan. Ihmisetkin ottavat palellessaan taljan päällensä karvapuoli syliin päin ja hetken päästä jo posket kuumottavat lämpimästä. Lampaantaljalla on uskomaton kyky lämmittää lyhytkarvaisenakin.
Asia, jota taljan kohdalla ei suomalainen useinkaan osaa arvostaa on sen käyttökelpoisuus kesällä. Etelä-Afrikassa taljoja käytetään kaikkialla: auton penkeillä, kotona ja sairaaloissa. Taljat ehkäisevät mm. makuuhaavojen syntymistä. Ne ovat tärkeä mukavuustuote ihmisille, jotka joutuvat paljon makaamaan vuoteessa tai istumaan pyörätuolissa. Villan erinomainen kyky eristää tekee siitä kesäkuumalla hiostamattoman alustan vaikka vauvalle vaunuissa nukkuessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti