Luomutila

Tilaamme ei aikaisemmin voitu kutsua luomutilaksi, koska vain peltomme olivat luomuvalvonnan piirissä. Joka kevät suunnittelimme eläinten siirtämistä luomuun, mutta aina oli useita pieniä syitä, joiden vuoksi siirsimme asiaa eteenpäin. Alussa ei  riittänyt oma karkearehu vaan ostimme lisäksi  kuivaheinää tavanomaiselta tilalta. Samoin melkein naapurista oli saatavana erittäin hyvälaatuista tavanomaista kauraa. Halusimme myös opiskella erilaisia ruokintamalleja mm. täysrehujen ja tiivisteiden kautta. Maidontuotanto oli se ratkaiseva tekijä, joka vihdoin muutti meidät luomutilaksi. Saloniemen juustola oli juuri saanut luomustatuksen ja oli järkevintä ottaa myös lampaanmaito mukaan juustojen luomuperheeseen.

Käytännössä eläinten siirtäminen ei tuonut meille kovinkaan paljon muutoksia. Oma karkearehutuotanto riittää jo eläimille ja tarvittava pieni kauramäärä ostetaan nyt Tiensuun luomutilalta. Kivennäisinä olemme jo pitkään käyttäneet luomuhyväksyttyjä Melican Ape Premiumia ja Hivenen Nuoluxia. Riistakiven vaihdoimme takaisin tavalliseen suolakiveen. Eläinten tilavaatimuksiin ei tullut muutoksia ja käytössä ollut pidennetty laidunkausi riittää ulkoiluvaatimukseksi. Tosin tarkoituksemme on, että ihan kaikissa lampoloissamme olisi tulevaisuudessa hyvät ulkoilumahdolisuudet myös talvella.

 Suurimman muutostyön aiheutti vaatimus luonnonvalosta. Ikkunoita pitää olla 5% lattiapinta-alasta ja yhdessä lampolassamme pinta-ala oli vain puolet tästä. Kyseisessä rakennuksessa oli jo sikojen aikana kyllä mietitty samaa asiaa, koska luonnonvalo vaikuttaa emakkojen tiinehtyvyysprosenttiin.

Rakennuksen ulkonäkö tuotti ensin pohtimista, molemmille sivuille isot valokatteelliset liukuovet vai lisää pikkuikunoita? Laskeskelujen jälkeen päätimme rakentaa uudet ikkuna-aukot vanhojen päälle.

Onneksi vaneria ja lautaa on helppo sahata. Pinnat ja eristeet pois ja vähän karmien askartelua ja tiivistämistä. Ikkunan materiaaliksi valikoitui 16 mm paksu, muovista valmistettu kennomainen ikkuna, jonka tilasimme mittaan leikattuna eestiläisestä Proplastik - nimisestä yrityksestä.

Eläimet pääsevät vapaasti luukkujen kautta rakennuksen eristämättömään osaan. Tässä osassa pidetään 1-2 isoa liukuovea auki, joskin pahoina tuiskupäivinä ovet laitetaan kiinni. Näihin oviin on suunnitelmissa vaihtaa peltien sijaan tuulikatetta, joka päästää valon lävitseen. Näin ovia voisi tulevaisuudessa pitää talvisaikaan aina kiinni, eivätkä tuiskut pääsisi tuomaan lunta tupaan.

Pässilampolassa ikkunapinta-ala riitti vaatimuksiin. Ikkunat ovat hieman suuremmat kuin uuhilampolassa, mutta suurin syy vaatimusten täyttymiseen on siinä, että rakennus on suhteessa uuhilampolaa kapeampi.

Pässeillä on lisäksi aina ovi auki ulos ja ne yleensä makaavatkin rehupaalien ympärillä lumessa tyytyväisenä märehtien. Ainoastaan vesisade ja kova tuuli saa ne oleskelemaan sisällä.

 

Koska peltomme olivat jo luomussa, oli eläinten siirtymäaika ainoastaan 6 kuukautta. Siirtmäaika on nyt ohi ja olemme saaneet virallisen luomustatuksen. Seuraavaan teurastuserään pitää nyt opetella liittämään mukaan tarvittavat asiakirjat ja tuotteen päälle liimattavaan tarraan lisätään viralliset luomutunnukset. Eläimiä saa sairauden yllättäessä edelleen lääkitä ihan normaalisti, mutta lääkkeiden varoajat ovat kaksinkertaiset tavanomaiseen verrattuna.  

Paljon ei muuttunut, mutta kyllä koko tilan luomustatus tuo eräänlaista ryhdikkyyttä ja tyytyväisyyttä. Omissa kulutustavoissaankin huomaa, että haluaa ruokakaupassa valita entistä tarkemmin puhtaita torjunta-aineettomia luomuraaka-aineita. Lisääntynyt luonnonvalo sisällä on myös hyvä asia, vaikka lammas tiinehtyykin syksyllä nimenomaan kun ilmat alkavat pimetä. Täytyy myöntää, että ei niitä ikkunoita ilman "pakkoa" olisi tullut tehtyä.

Luomutuotannon eläinohjeet löytyvät kokonaisuudessaan Eviran sivuilta.